Koboltti 1
Omituinen kulkija. Elämässä pyörijä. Runoja ,omasta mielen sopukoista, ajatelmia tajunnan virran kirjoittaja. taidetta maalamalla ja grafikkaa.Tarkkuus ammunta, Ruuanlaitto (Fuusio ruuat) ja autojen virittäminen ja entisöinti.
Lista pitkä..
Nautin kirjoittamisesta, mutta hilkulla oli että äidinkielen ope olisi tuhonnut intoani kirjoitella.. en kuulemma ole sopiva tekemään mitään kirjoitus työtä ,saatikka Runoja...Mutta..Mutta. Mites kävikään.
Sieluni vuodatusta tulee paljon vielä lisää.
Vieraile seuraavissa.
http://galleria.suomi24.fi/koboltti1
http://www.suntuubi.com/?cat=74&c=3&wrid=65
Ajatelmiani/ runoja.
Aamu
Auringon ensi säteet taittuvat
koskesta nousevaan usvaan ja kietoutuvat hopeiseksi pinnaksi
osmankäämin ruskeaan varteen,
joka tuulessa hiljaa värähtelee.
Joutsen
Lammen tyynellä pinnalla
Pinta väreilee ylväs valkoinen joutsen
siiven kärki pintaa hipoen kaartaa kohti veden pintaa.
Pimeys
Pimeys ei mitään ,
varovainen valon kajo kaukana,
tie jatkuu taival pitkä,
tietoisuus aamu tulee meistä
riippumatta olemme tai emme,
kiva hengittää olla.
Syysilta
Pimenevä syysilta,
lyhdyt loistaa saunan kuistilla,
liekki lepattaen.
Ovi avautuu,
kostea höyry nouse yläilmoihin.
koivunlehtien tuoksu leijailee pitkään.
Kosteat ja höyryävät vartalot,
kirmaavat kohti tummaa järveä,
loiskahdus.
kuun loisteessa veden pinta väreilee,
kuin miljoona timanttia.
Veden pinta rauhoittuu,
äänettömyys ympäröi kaiken.
Rauha.